Soliferia on jäänyt eläkkeelle! |
Mäntää viritettäessä kannattaa ensimmäiseksi tarkistaa, näkyykö männän helma imuaukosta silloin kun mäntä on yläkuolonkohdassa. Jos näkyy, tarkoittaa tämä sitä, että imuaukko ei avaudu kokonaan, mistä on seurauksena moottoritehon lasku. Tämän korjaamiseksi täytyy imuaukon puoleisesta männänhelmasta viilata aukon yläreunan yli menevä osa pois. Jotta männän tasapaino säilyisi, pitäisi myös toistakin helmaa lyhentää saman verran, mutta tässä on kuitenkin vaarana se, että pakokaasut saattavat alkaa vuotamaan liian lyhyeksi viilatun helman ohi kampikammioon, jolloin seosten virtaus menee totaalisesti sekaisin.
Tehomäntä on muuten aivan tavallinen mäntä, jonka yläosassa on lovet pako- ja ohivirtausaukkojen kohdalla. Myös männän imuaukon puoleinen helma on muutaman millin lyhempi. Mutta mitä nuo lovet sitten oikein auttavat? Niiden avulla saadaan halutut aukot aukeamaan aikaisemmin ja pysymään pidempään auki eli toisin sanoen aukkojen ajoitukset kasvavat. Mitä pidempi ajoitus, sitä enemmän seosta pääsee aukosta virtaamaan ja sitä enemmän moottori tuottaa tehoa. Lyhennetty imuaukon puoleinen helma vaikuttaa imuaukon toimintaan samalla tavalla kuin männän päällä olevat lovet muihin aukkoihin.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että aukkojen ajoitusten pidentäminen siirtää samalla moottorin tehoaluetta suuremmille kierroksille, mistä on seurauksena alakierrosväännön huonontuminen. Jos siis tavoitteenasi on kaikilla kierrosalueilla hyvin vääntävä mopo, kannattaa tehomännän tekeminen unohtaa alkuunsa.
Tehomäntiä löytyy tehdasvalmisteisena hyvinvarustelluista mopoliikkeistä ja sen voi myös tehdä itse viilaamalla tavallista vakiomäntää haluamistaan paikoista. Täysin vakioon mopoon tehomäntää ei kannata asentaa, sillä yleensä sillä saa aikaan vain huonon alakierrosväännön eikä käytännössä juuri ollenkaan lisätehoa.
Viritys |
Rattaat • Pakoputki • Kaasutin • Mäntä • Sylinteri • 5. vaihde • Kampikammio |