27.09.2009, 14:35
Innostuin tässä yksi päivä taas vanhasta solikastani. Muistui mieleen että mullahan on tuollainen peli olemassa edelleen isän autotallissa. Kaipa tämä tuli mieleen kun pitäisi alkaa pikkuhiljaa suunnittelemaan v-nelosen vientiä talviteloille, mutta kaksipyöräisellä olis edelleen kiva jatkaa kautta.
Sen verran tiedän koneen kunnosta että muutama vuosi sitten vaimoke opetteli sillä ajamaan kun piti päästä moottoripyörän sarviin eikä aikaisempaa ajokokemusta ollut. Siis solikka varastosta esiin ja tutkimaan pääsiskö tällä ajamaan. Takarenkaasta oli ilma kadonnut alapuolelta eikä se siellä pysynyt pumppaamalla. Eikun paikkaamaan. Ensin piti tietysti kokeilla lähteekö se käyntiin. Sehän piru lähti vaikka edellisestä ajosta itsellä on aikaa. tais olla jotain 80 - 90 luvun vaihdetta kun olen viimeksi tuolla ajanut.
Takaratas irti ja paikkaamaan. Hieman tappelua ja sehän piti painetta. Ei muuta kuin harjoittelemaan. Kuukauden päästä sitten tulikin moottoripyörä taloon.
Nyt siis muistin taas tämän vekottimen. Olihan se kova rassi aikoinaan ja sillä ajeltiin helposti tankki tyhjäksi pariinkin otteeseen päivän aikana.
Ei kun soittelemaan isälle ja kyselemään mitä sille tällä hetkellä kuuluu. Isä ukkohan on pitänyt hyvää huolta tuosta mun SM 81:stä ja omasta, Isältään perimästä SM automaatista. Öljyjä on vaihdeltu vuosittain ja poljettu konetta talvisin ja kesällä myös käynnistelty molempia. Paperitkin löytyy mopoihin vaikka niistä on kilvet palautettu jo aikapäiviä sitten. Olivat konttorilla viisaasti neuvoneet pitämään paperit tallessa, jos vaikka joku haluaisi rekisteröidä ne jonain päivänä uudelleen. Isä lupasi myös tuoda mopon paikan päälle peräkärryllä. Ei ihan riitä luottamus kylmiltään lähteä ajamaan sillä 150 kilsaa.
Samalla se innostui myös oman solikkansa entisöinnistä. Automaatti on aika hyvässä hapessa periaatteessa. Kaasuttimeen tarvii jotain pientä osaa. Neulan ja mahdollisesti kohon. Takalamppun lasi on rikki ja penkki vaatisi nähtävästi päällystämistä uudelleen. Ei siis paha. Tehot siitä on vähän hukassa. Ei tahdo jaksaa vaihtaa kolmoselle. Onko tuossa enempää vaihteita.
Eli alkuhan näyttää ihan pirun lupaalvalta. Kaiken pitäisi vissiin olla aika reilassa ajatellen että tuosta tekis taas kulkupelin. Työkalutkin löytyy jo valmiiksi kaapista, muutamaa lukuun ottamatta, mutta ei ole kiinni kuin joistain isoista hylsyistä koko vehkeen purkamista ajatellen. Vehkeen pitäisi myös olla tällä hetkellä alkuperäiskunnossa eli aika tavalla pienellä laittamisella pitäisi saada katsastettua.
Sitten muutama kysymys.
Räjäytyskuvat jo löysin, mutta löytyykö kiristysmomentteja. Aikoinaanhan vedettiin sylinteri kiinni näppituntumalla, mutta tuskimpa olis haittaakaan käyttää momenttiavainta, varsinkin kun sellainen kaapista löytyy.
Magneetto tarvii ulosvetäjän, mutta saako moottorin muuten purettua ilman erikoistyökaluja.
Sen verran tiedän koneen kunnosta että muutama vuosi sitten vaimoke opetteli sillä ajamaan kun piti päästä moottoripyörän sarviin eikä aikaisempaa ajokokemusta ollut. Siis solikka varastosta esiin ja tutkimaan pääsiskö tällä ajamaan. Takarenkaasta oli ilma kadonnut alapuolelta eikä se siellä pysynyt pumppaamalla. Eikun paikkaamaan. Ensin piti tietysti kokeilla lähteekö se käyntiin. Sehän piru lähti vaikka edellisestä ajosta itsellä on aikaa. tais olla jotain 80 - 90 luvun vaihdetta kun olen viimeksi tuolla ajanut.
Takaratas irti ja paikkaamaan. Hieman tappelua ja sehän piti painetta. Ei muuta kuin harjoittelemaan. Kuukauden päästä sitten tulikin moottoripyörä taloon.
Nyt siis muistin taas tämän vekottimen. Olihan se kova rassi aikoinaan ja sillä ajeltiin helposti tankki tyhjäksi pariinkin otteeseen päivän aikana.
Ei kun soittelemaan isälle ja kyselemään mitä sille tällä hetkellä kuuluu. Isä ukkohan on pitänyt hyvää huolta tuosta mun SM 81:stä ja omasta, Isältään perimästä SM automaatista. Öljyjä on vaihdeltu vuosittain ja poljettu konetta talvisin ja kesällä myös käynnistelty molempia. Paperitkin löytyy mopoihin vaikka niistä on kilvet palautettu jo aikapäiviä sitten. Olivat konttorilla viisaasti neuvoneet pitämään paperit tallessa, jos vaikka joku haluaisi rekisteröidä ne jonain päivänä uudelleen. Isä lupasi myös tuoda mopon paikan päälle peräkärryllä. Ei ihan riitä luottamus kylmiltään lähteä ajamaan sillä 150 kilsaa.
Samalla se innostui myös oman solikkansa entisöinnistä. Automaatti on aika hyvässä hapessa periaatteessa. Kaasuttimeen tarvii jotain pientä osaa. Neulan ja mahdollisesti kohon. Takalamppun lasi on rikki ja penkki vaatisi nähtävästi päällystämistä uudelleen. Ei siis paha. Tehot siitä on vähän hukassa. Ei tahdo jaksaa vaihtaa kolmoselle. Onko tuossa enempää vaihteita.
Eli alkuhan näyttää ihan pirun lupaalvalta. Kaiken pitäisi vissiin olla aika reilassa ajatellen että tuosta tekis taas kulkupelin. Työkalutkin löytyy jo valmiiksi kaapista, muutamaa lukuun ottamatta, mutta ei ole kiinni kuin joistain isoista hylsyistä koko vehkeen purkamista ajatellen. Vehkeen pitäisi myös olla tällä hetkellä alkuperäiskunnossa eli aika tavalla pienellä laittamisella pitäisi saada katsastettua.
Sitten muutama kysymys.
Räjäytyskuvat jo löysin, mutta löytyykö kiristysmomentteja. Aikoinaanhan vedettiin sylinteri kiinni näppituntumalla, mutta tuskimpa olis haittaakaan käyttää momenttiavainta, varsinkin kun sellainen kaapista löytyy.
Magneetto tarvii ulosvetäjän, mutta saako moottorin muuten purettua ilman erikoistyökaluja.
-Solifer SM automaatti vm. ???
Mutta en löytänyt välityssuhteta tuohon. Se kun on vielä ilman kilpiä ja katsastusta varten pitäis saada nekin täsmäämään. Minkä kokoiset ketjurattaat SM-81 vehkeessä on alunperin.
