Soliferia

Tässäkohtaa rustinki on hieman väärillä jäljillä. Miksikö ?
No mootorissa voima siirtyy männästä kierokangenkautta kammelle jne. Paineet ovat jotain ihan muuta kuin kompressoreisssa. Hoonausurat ovat syys miksi porauksen jälkeen kulkupeli on sisäänajettava. MAhdollsiimman sileä ja tasainen pinta on se mihin pyritään. Koska silloin tiivistys on paras mahdollinen ja sileässä pinnassa renkaat pysyvät parhaiten paikoillaa eikä niihin kohdistu kiertävää voimaa.
Miksi ajopeleissä ei ole perushuoltona tuota hoonausta jo tehtaan määräämänä ? no kun sitä ei tarvita ellei sylinteri/mäntä/rengas ole liikaa kulunut

Kompressorissa voima taas tulee kampiakselita jne... ja paineet ovat pieniä verratuuna polttomoottoriin.
Miksikö hoonaaminen parantaa kompuran tehoa ? Pintaan juuttuva öljy toimii tiivisteenä. Mahdollisesti renkaitakin on kompuroihin ylikokoina en teidä asiaa tarkemmin.

Ei näin hyvää väittelyä sovi ohittaa!
mutta kyllä itsekkin olen enemmän Thermo-68 puolella.
Hoonausta käytetään silloin kun pytty porataan,poraus jäljen takia. tai silloin kun pytty on kevyesti naarmuttunut joten ne lähtee hoonaamalla. hoonauksen jälkeen ajetaan sisään ajoa sen takia että se pinta silottuu! hoonausta voidaan käyttää myös uutta mäntää laittaessa ja on suositeltavaakin että pytty hoonataan kun mäntä vaihdetaan että uusi mäntä ''kotiutuu'' paremmin.

Ja mitä tähän kompura asiaan tulee niin eikö niissä ole yleensä aika isot kieros luvut? kovat kiekat saattaa huonontaa kompuran sylinterissä olevaa öljy kalvoa ja näin ollen pikku hiljaa kompura menettää tehoa. joten tässä tapauksessa kompura olisi kovassa hyvä hoonata ainakin pari kertaa sen käyttö iän aikana.
Näin siis arvioi kompuroista tietämätön vaan päättelin ihan ite!

Eikö se öljykalvo ole ihan hyväksi käynnin aikanakin? Tiivistää ja voitelee sylinterin ja männän väliä.

YLöjykalvo on juurikin se tärkein. Metalli metalli kosketus EI ole missää laakeroinnissa toivottavaa.
Samasta syystä kampi EI saa olla täysin tiukka koska öljyn on mahduttava väliin.
Selainen kyllä muodostuu ihan automaatisesti moottorin käynnin aikana. Juuri siksi mopoissa on öljybensa.

juuri tämä positiivinen vaikutus hoonaamisella on että öljy kalvo ''tarttuu'' paremmin sylinteriin.

Tulipa mukava aihe. Meni miettimishommiksi. Piti ihan ruveta miettimään miten männänrenkaat toimivat sileää ja hoonattua pintaa vasten. Ja ennenkaikke miten se öljyfilmi siinä käyttäytyy.

Oikeastaan rupesi asia mitityttämään miksi lasittunut sylinteri "syö" öljyä nelitahtimoottoreissa. Onko syynä se, että siinä vaiheessa kun hooninjälki ei näy niin sylinteri on jo niin kulunut. Mutta miksi hoonaaminen auttaa? Tai männänrenkaiden karhentaminen.

No pitääpä mennä nukkumaan vaikka ei nyt malttais.

ei se "lasittunut" pinta mitään öljyä syö. Kasvaneet välykset kylläkin sen tekevät. Männän renkaiden karhetaminen tekee toki sama mutta paljon pienemmälle pinta-alalle kuin sylinterin hoonaamien ja siksi on lyhytikäisempi korjaus.

solifer sm 86 kirjoitti:ite oon nähnyt semmoisen jännän hoonaus vehkeen jossa on niin kuin palloja joillaa hoonaillaan pyttyä.

Tarkoitat ilmeisesti tällästä?


Nelarin pytyissä toimii hyvin, mutta kakstahdissa ei oikeen toimi oikein. Pallot hakkaa aukkojen reunoihin jolloin sylinteri ei hioudu tasaisesti hoonatessa.

Hoonausjäljen tehtävä on antaa öljylle jokin pinta mihin tarttua ja missä olla. Teoriassa sylinteriputki ei saisi koskea itse mäntään, vaan välissä pitäisi olla ohut öljykalvo.
Käytännössä vaan tämä harvoin toteutuu kunnollisesti..

Se öljykalvo tiivistää ja voitelee männän(renkaat) ja sylinteriputken. Jos sylinteriputki on kiillottunut, se meinaa yksinkertaisesti sitä että sylinteri on kulunut.
Hoonaus ei sylinteristä sen timmimpää tee, mutta parantaa monesti moottorin puristuksia ja tehoja juuri sen takia, koska siellä on taas se öljykalvo pelissä - ainakin jonkin aikaa.

Pitää muistaa kumminkin, että hoonaus on sylinterin hiontaa, eli se poistaa materiaalia. Se ei väljästä sylinteristä tee timmiä, itseasiassa vain väljempää. Silti se hoonaus kannattaa sylinterin "elvytyksenä".

Miksi sitten öljynsyönti rauhottuu, jos sylinterin pinta karhennetaan ja välykset kasvaa? Jos kuitenkin karhennetun pinnan ansiosta pinnalle jäänyt öljy ei vaikuttaisi tiiveyteen.

Rustinki kirjoitti:Miksi sitten öljynsyönti rauhottuu, jos sylinterin pinta karhennetaan ja välykset kasvaa? Jos kuitenkin karhennetun pinnan ansiosta pinnalle jäänyt öljy ei vaikuttaisi tiiveyteen.

Juuri sen takia se rauhottuu, koska se öljykalvo on siellä tiivistämässä. Hoonausjälkien ne pienet hiomakivien jättämät naarmut ovat kuin pieniä ojia, jossa öljyn on hyvä pysyä.

Jos sylinteristä on vaikka parista kohtaa sylinteriputki kiillottunut vastakkaisilta puolilta (pako-imu), meinaa se sitä että sylinteri on kulunut hieman ovaaliksi.

Kun sylinterin hoonaa, se hieman tasoittaa tätä ovaalisuutta takaisin pyöreään muotoon, vastaamaan siis muotoa mihiin männänrenkaat pyrkivät. Tämä muutos kuluneesta ovaalista hieman pyöreämpään muotoon ei ole suuri, mutta monesti vaikuttava.

Hoonijälkien ei ole tarkoitus kulua pois koneen käydessä.

Selly kirjoitti:

Rustinki kirjoitti:Miksi sitten öljynsyönti rauhottuu, jos sylinterin pinta karhennetaan ja välykset kasvaa? Jos kuitenkin karhennetun pinnan ansiosta pinnalle jäänyt öljy ei vaikuttaisi tiiveyteen.

Juuri sen takia se rauhottuu, koska se öljykalvo on siellä tiivistämässä. Hoonausjälkien ne pienet hiomakivien jättämät naarmut ovat kuin pieniä ojia, jossa öljyn on hyvä pysyä.

Jos sylinteristä on vaikka parista kohtaa sylinteriputki kiillottunut vastakkaisilta puolilta (pako-imu), meinaa se sitä että sylinteri on kulunut hieman ovaaliksi.

Kun sylinterin hoonaa, se hieman tasoittaa tätä ovaalisuutta takaisin pyöreään muotoon, vastaamaan siis muotoa mihiin männänrenkaat pyrkivät. Tämä muutos kuluneesta ovaalista hieman pyöreämpään muotoon ei ole suuri, mutta monesti vaikuttava.

Hoonijälkien ei ole tarkoitus kulua pois koneen käydessä.

Kertomallasi tavalla minäkin asian olen omaksunut. Mutta edellä olevat olivat pohtivia kysymyksia aikaisempaan vastaväitteeseen.

minä oon ihan samaa mieltä Thermo-68n ja Zetan kanssa...

tuohon Zetan tekstiin että niinhän se on, hoonaus vain poistaa materiaalia, ja tekee tavallaan naarmuja pytyn pintaan ja sitten hoonauksen jälkeen kun on sisään ajo ajettu ja sylinterin pinta taas tasoittunut niistä naarmuista niin välyshän vaan kasvaa entisestään,,, eli ei vähene... ja semmosta pyttyä ei olekkaan mistä ei se hoonausjälki lähtisi. Jo noin 1000-2000km jälkeen sitä ei näy enään ollenkaan...

ja eihän uusia pyttyjäkään hoonauteta, ihan semmonen kiiltäväpintaisia ne on ostaessa esim metrakitin pytyt yms...

Joo tuollanen se oli selly! mutta kerta kaikkiaan mielen kiintoista väittelyä! jatkakaa!

hyvä, että tuli tämäkin varsin tärkeä asia esille nostetuksi. Koskee helpolla jokaista mopedistia.
lisään tähän jutun juureksi vielä yhden faktan sylintereistä. Nyt ei halota hiuksia vaan tehdään niistä kerrassaan siivuja.
Sylinteri EI siis koskaan ole kunnossa ollessaan täysin pyöreä. Sylinteri on aina soikio hieman litistetty männätappien suunnassa. Tuo on syy miksi mikää asiallinen koneistamo ei sorvaa pytyä koska se tekee pakosta pyöreän. Aarporaus huomioi luonnostaa tuon pienen soikeuden ja siksi se on pytyn "poraamisessa" ainoa oikea työ tapa. Ero on tosin melkoisen pieni mutta olemassaoleva. Sen voi havaita vain "tonnikellolla" ja asianmukaisilla sylinterin mittaus välineillä. Allekirjoittanut on aikoinaan testannut asian ja taivahan tosi on. Aikoinaan olin traktoritehtaalla töissä ja mittamies sattui olemaan kaverini. Pyysin häntä mittaamaan tehdasuuden superin pytyn. Soikiomaisuus oli muistaakseni 0.003mm.
En ole satavarma syystä miksi näin on mutta uskoisin sen liittyvän kertokangen aiheuttamaan sivuttais voimaan mäntään nähden.

MopedRacer kirjoitti:...ja Zetan kanssa...

...ja semmosta pyttyä ei olekkaan mistä ei se hoonausjälki lähtisi. Jo noin 1000-2000km jälkeen sitä ei näy enään ollenkaan...

ja eihän uusia pyttyjäkään hoonauteta, ihan semmonen kiiltäväpintaisia ne on ostaessa:smoke: esim metrakitin pytyt yms...

Zetan? Zeta ei ole tähän viestiketjuun postannut. :)

Kyllä niitä pyttyjä vaan on. Ne vehkeet joissa se hoonausjälki pysyy, niistä voi sanoa että niissä käytetään hyviä öljyjä, ne on säädetty oikein ja ajotyyli on oikeanlainen.
Kone ei siis ole kulunut, jos koneen pitkänkin iän jälkeen sylinterissä on hoonausjäljet..

Tässä hyvänä esimerkkinä vuosmallin 1985 bmw moottoripyörä, jossa on jotain projektia meneillään. Topicissa ei kerrota kilometrejä, mutta tollaset on tehty matkapyöräksi joten sanoisin että kilometrejä kumminkin on takana, ja ihan jokainen viikonloppu noita ei kumminkaan auki käytetä. Siltikin, komeat hoonausjäljet löytyy.
-> http://www.matkaendurot.net/forum/viewto...094#p15094

Kyllä kaikki meikäläisen ostamat sylinterit ovat olleet ihan kunnon hoonijäljellä. Ihmettelisin jos peilipintaisia olisivat..

..Miksi esimerkiksi nykyaikaiset kovakromisylinterit ovat kunnon hoonijäljillä, jos ne olisivat muka huono juttu ja olisi hyvä olla peilikiiltävä sylinteriputken pinta..? Tässä yksi esimerkki kovakromisylinteristä.
-> http://desmond.imageshack.us/Himg821/sca...res=medium

Mutta kyllä, mopoluokan vehkeissä varsinkin tuppaa tuo hoonausjälki hyvinkin nopeasti häviämään.
Siihen kuluvuuteen kun vaikuttaa niin moni asia. 2t öljyn laatu (Itsellä ainakin huomattava ero Castrolin öljyjen ja Teboilin litkujen välillä), kaasarin säädöt (!!), ilmanputsarin tehokkuus suodattaa hienojakoinenkin öljy, ja se ajotyyli.. Kylmänä rääkkäys ja moottorijarrut tekee hallaa 2t koneelle.

Itse olen käytännössä todennut männänhelmojen viistämisen merkittävänä tekijänä sylinterin kuluvuudessa. Hoonausjäljet on säilynyt huomattavasti pidempään sylinterissä, ja männänhelmatkin ovat paljon paremmassa kunnossa (männän koneistusjälki..). Tälläisistä viisteistä nyt kyse.
-> http://desmond.imageshack.us/Himg4/scale...res=medium

Thermo-68 kirjoitti:Sylinteri EI siis koskaan ole kunnossa ollessaan täysin pyöreä. Sylinteri on aina soikio hieman litistetty männätappien suunnassa. Tuo on syy miksi mikää asiallinen koneistamo ei sorvaa pytyä koska se tekee pakosta pyöreän. Aarporaus huomioi luonnostaa tuon pienen soikeuden ja siksi se on pytyn "poraamisessa" ainoa oikea työ tapa. Ero on tosin melkoisen pieni mutta olemassaoleva. Sen voi havaita vain "tonnikellolla" ja asianmukaisilla sylinterin mittaus välineillä. Allekirjoittanut on aikoinaan testannut asian ja taivahan tosi on. Aikoinaan olin traktoritehtaalla töissä ja mittamies sattui olemaan kaverini. Pyysin häntä mittaamaan tehdasuuden superin pytyn. Soikiomaisuus oli muistaakseni 0.003mm.
En ole satavarma syystä miksi näin on mutta uskoisin sen liittyvän kertokangen aiheuttamaan sivuttais voimaan mäntään nähden.

Uusista sylintereistä voisin sanoa että melkolailla pyöreitä ovat, ihan vaan jo valmistuksessa käytettävien koneistusmenetelmien vuoksi. Ajetut sylinterit taas juurikin kuluvat hieman soikioksi.

Männät (kunnolliset) sen sijaan ovat soikioita, lämpölaajenemisien takia, sillä pyritään estämään sitä kiinni hirnahtamista lämmetessä. Siksi mäntä on ohuempi ylhäältä kuin helmoista, mutta tämän jo varmaan tiesittekin jo ennestään. Käyntilämmössä männän olisi tosin sitten tarkoitus olla mahdollisimman tasapaksu lieriö muodoltansa.
Tässä Tiittasen kirjasta lainaus simppelistä männän esimerkkikuvasta.
-> http://desmond.imageshack.us/Himg832/sca...res=medium

Voisin sanoa, että mainitsemasi 0,003mm halkasijaero voi olla jo pelkkä työstöheitto. Sylinterissä ja männässä tapahtuvat lämmöstä johtuvat lämpölaajenemiset taitavat jo olla tuota suurempia lukuja..

Tässä pari videopätkää missä moottorikoneistamossa porataan ja hoonataan sylintereitä. Tässä toki pelkästään jo hoonauslaite on "hieman" eri kastissa mitä ekalla sivulla linkitetyt porakoneeseen laitettavat hooniterät. :P Pyttyjä tosin olen itsekkin sorvannut sorvissa melkolailla samalla menetelmällä.
-> http://youtu.be/FfcukAV_Zhk
-> http://youtu.be/3O0XnA_fwyU

Kun aikasemmin jotkut epäilivät öljykalvon tehtävää tiivistävänä tekijänä, niin en usko (ihan vaan jo omakohtasten kokemusten perustella) että sitä on turhaan tähänkään listaan merkattu. "Männänrenkaiden, männän ja sylinterin välissä öljy on samalla tiiviste, joka estää vahingollista ohipuhallusta."
-> http://www.mobil1.fi/akatemia/voitelun-t...itys-.aspx


..Tulihan sitä vähän kirjoteltuakin. :)