Soliferia

Emännän perinnöksi saama Exportti on viimein otettu käyttökunnostuksen alle. Mopo on ennen meille päätymistään jäänyt suoraan ajosta katon alle n. 30 vuotta sitten, jona aikana satunnaista kersojen mopoilua ja siirtelyä nurkasta toiseen. Sen lisäksi muutama vuosi omassa liiterissä inspiraatiota ja verstashuoneen valmistumista odottelemassa.

Osiltaan melkein täydellinen, suht' hyväkuntoinen. Ilmat renkaissa, (alkup. etukumikin vielä piti ilman), takavalon lasi, bensahanan sisukset ja vaijerit tilauksessa. Tankkia ravisteltu pikkukivien kanssa puhtaaksi, sitruunahappoakin hommattu, mutta ajattelin ensin kokeilla ylimääräsen suodattimen kanssa ajellen, että vieläkö sieltä ruostetta kovin irtoaa.
Kaasuttimen putsauksen jälkeen, lähti laakista käyntiin kun oli ensin huomattu että puolipuristimen venttiili ei mennyt kiinni (vaijerivikaa).
Lääkeruiskullisella bensaa ajoin 20 metrin matkan, kun olin saanut ensin kytkimen irroteltua.
Onhan ne kromit vähä ruosteessa mutta ei ainakaan vielä ole aikeita ruveta mihinkään MR-tason entisöintiin. Tärkeintä olisi saada vielä loppukesäksi ajokuntoon, jos talvella sitten purkailisi ja tsekkaisi konetta vähän tarkemmin.
Nyt kun tulee toimivat vaijerit niin voi ruvetä testaamaan koneen kuntoa ja hommaamaan kilpiä. Ja baanalle.

Taitaa olla melko alkusarjan valmiste, on tehtaalla jouduttu vielä koneen suojapeltien kiinnityksiä laikalla muotoilemaan, tuskin enää varsinaisessa sarjatuotannossa semmoisia jälkiä tulee. Lisäksi toinen sivupelti on sisäpuolelta punainen, toinen valkonen.

Ensimmäinen showkin on jo ennen kunnostusta käyty, kylän pappistapahtumassa tuli myönteisiä kommentteja ja tsemppausta.

Ai niin, pari kälystä kännykkä kuvaa galleriassa.

Elokuun alussa vaijeri + muuta sälää tullut ja ruuvattu paikoilleen.
Ei tahtonu kiertää yli puolen kaasun kun iltasella potkin käyntiin. Oisko liikaa ilmaa kun se imuilman äänenvaimennin -muovikotelo ei ollut kiinni?
Eikä ole paineilmaa käytössä, pitänee irrotella ja putsilla kaasaria vielä uuemman kerran. Lähtee käyntiin kumminkin helposti ja tyhjäkäyntiä rupsuttelee siististi.

Export vietti 3 vuotta liiterissä välillä, mutta hiljaa hyvä tulee.
Ei vaan enää käynyt tyhjäkäyntiä kovempaa, aika tavalla sai narrailla kaasulla että suostui siihenkään. Kun kaasuttimen putsaus ja sähköjen tsekkaus ei auttaneet, otin koneen lattialle ja katselin mitä on syöty.
Pakoputki ainakin oli niin täynnä mustaa jankkia, ettei jaksanut läpi puhaltaa. Käyrä ja pakoaukkokin oli kalkkeutuneet melko ahtaiksi.
Nyt on tiivistesarja Voimakoneelta tulossa. Toimitusaika voi venyä pariiin viikkoon, taitaa joku muukin viettää kevättä mopon tai veneen moottoria rassaten. Pitäisiköhän tässä etsiä pikisesti jostain tavaraa, kansipahviin pääasiassa. Muut tiivisteet tuntuivat jäävän ehjiksi.

Rekisterissä! Itse mopo ei edes kiinnostanut viranomaista, paperiden kanssa saikin sitte taiteilla. Melkein museokelposena, puolipuristimen vaijeri puuttuu ja sen liipasin taitaa olla jotenkin puutteellinen. Ei tarvi olla mikään supermies että jaksaa noitten puristusten yli polkea ilman sitä puolipuristintakin. Neitsytmatkalla rupesi meno parin kilsan jälkeen hyytymään, pitää ottaa pytty auki ja tarkistaa männänrenkaat, ihan ku pitäis jotain kilinääkin.