Soliferia

Helmikuun alussa autotalliini ilmestyi mopedivanhus malliltaan Solifer Capri ja vuosimallia 1958. Mopedi on seissyt aika kauan ja jäljistä päätellen se on viime vuosina säilytetty lämpimässä varastossa. Kun ensimmäisen kerran näin sen, ajattelin että tässä on helppo entisöintikohde mutta totuushan oli hieman karumpi. Kaikki kromiosat on joskus ajan saatossa maalattu vannehopealla, pensselillä totta kai. Koko runko on saanut vastaavanlaisen käsittelyn, maalia on levitelty pensselillä vanhan päälle. Onneksi sentään sävy on ollut hyvin lähellä alkuperäistä.



Tarkan pintapuolisen dokumentoinnin jälkeen jäin miettimään mitä tälle kannattaa tehdä. Täydellinen purku, puhallus ja entisöinti tuntui väärältä, ellei pahoinpitelyltä. Osiltaan täydellinen, mutta elämää nähnyt ajoneuvo tulisi näyttää juuri siltä että se on yli 50 vuotta vanha.

Joten harkinnan jälkeen päädyin putsaamaan sen ja laitan sen teknisesti hyvään kuntoon. Vaihdan tai korjaan toki kaikki ruostuneet ja rikkinäiset osat, mutta harkiten. Vanteet on uusittava, ovat huonossa kunnossa. Maalipinnan ajattelin ensin hioa kevyesti +1000 vesihiomapaperilla jotta saan tasaisen pinnan ja pensselin jäljet piiloon. Sen jälkeen hiomatahnalla ja vahalla. Lokareiden alla on ruostetta, jonka tulen käsittelemään asianmukaisella tavalla.



Tietääkö joku oikean värikoodin tähän siniseen väriin? Entä sen kellertävän värin värikoodi joka on mm tankin kyljessä ja raitoina pitkin poikin mopedia?

Onko kellään myytävänä Capri- ja Solifer -tarroja tankin kylkeen?

Tänään lähdin etupään kimppuun. Irroitin etulokarin ja lähdin sitä oikomaan. Vasen etuosa sekä alimmainen reuna ovat ajan saatossa saanut siipeensä. Olivat aikalailla kuhmuisia.



Jotta saan etulokarin suoraksi, niin joudun sen ainakin osittain maalaamaan. Samoin sisäpuoli, ruostetta siellätäällä.

Samalla lähdin testaamaan miten päällemaalattu pensselisuttu lähtee pois alkuperäisen maalin päältä. Hyvinhän se lähtee, ei ongelmia.

Tovi on kulunut sitten viime kirjoituksen, mutta projekti on edistynyt ihan mukavasti. Capri makaa tällä hetkellä ihan levällään. Olen irrottanut kaikki irti lähtevä ja aloittanut putsaamisen ja oikomisen. Tilasin uuden katkaisijan Italiasta, samasta saapasmaasta saapui uusi etulampun kehys.



Viime viikolla posti toi moottorin tiivistesarjan. Taitaa olla hyvä avata kone ja vilkaista sisuskaluja. Pitkän seisonnan jälkeen (+10 vuotta) stefat ja tiivisteet ovat tuskin parhaimmassa iskussa.

Mutta kaikkihan ei mene kuin Strömsö:ssä. Vaikka kuinka käyttää ruosteenirrottajaa pulteissa, niin muutama katkesi. Täytyy mennä jostain penkomaan vastaavanlaisia. Tai vaihtoehtoisesti sellaiset tekemään. Pisteosista puuttuu ketjunsuojan alaosa. Samoin vakio kaasutin Dellorto T1 10 tai 12 SA. Mikäli jollain moisia osia lojuu tarpeettomana, niin olisin halukas vaihtamaan ne euroihin. Saa myös tarjota ruosteetonta ohjaustankoa ja tööttiä.

Hienoa että tehdään viimisen pääle. Näitä ee ennää ole riesaksi asti.
Tuleekos museo rekisteriin?

Museokatsastus sinäänsä kiehtoisi. Mutta maalipinta ei tule olemaan ykkösluokkaa, voisikohan sitä kutsua tilkkutäkiksi? Mahd paljon orkkisväriä ja vain paikkamaalia sinne tänne. Tarkoituksena säilyttää mopedi tulevia sukupolvia ajatellen ja pysäyttää ajan hammas.

En tiedä kelpaako museoon tämän näköinen tankki



En todellakaan aio raiskata sitä millään uusilla tarroilla tai muilla nykyajan hötiköillä. Saatika uudella maalilla. Tuollaiseksi se jää.

Hienoa työtä. Eikö tuo nyt ole just sitä konservointia, pitäisi saada museorekisteriin tuollaisena siistittynä?