Rekisteröidy Soliferian käyttäjäksi


"Solifer-harrastajien asialla jo vuodesta 1999."

Lue  |  Muokkaa  |  Historia  |  Lisää tiedosto  |  Tulosta

Sytytysjärjestelmän säätäminen

Sytytysjärjestelmän tehtävänä on huolehtia siitä, että kipinä syttyy sytytystulpan kärkien välissä täsmälleen oikealla hetkellä. Tämä sivu käsittelee sytytysjärjestelmän eri osien säätämistä ja kunnossapitoa.

Katkojan kärjet

Solifer-magneetto.jpg: 1024x768, 200k (21.07.2016 14:51)
Solifer SM:n magneetto
Solifer-katkojankarjet.jpg: 813x718, 128k (21.07.2016 14:51)
Lähikuva katkojasta

Yleistä

Katkojan kärkiväli määrää sen, miten pitkä aikaväli sytytysten välillä on. Mikäli katkojan kärkiväli on säädetty väärin, ei moottori voi toimia täydellä teholla. Tärinän ja katkojan kärkien kulumisen myötä kärkiväli kasvaa pikkuhiljaa itsestään, minkä takia katkojan kärkiväli tulisi säätää ainakin pari kertaa vuodessa tai useamminkin, mikäli tarve vaatii.

Jotta katkojan kärkivälin saisi säädettyä mahdollisimman tarkasti haluttuun arvoon, kannattaa hankkia ns. rakotulkki. Rakotulkki on linkkuveitsen tavoin toimiva mittalaite, joka sisältää valikoiman eripaksuisia metalliliuskia. Katkojan kärkivälin voi selvittää kokeilemalla liuskia kärkien välissä silloin kun kärkiväli on suurimmillaan. Kun sellainen liuska löytyy, joka liikkuu kärkien välissä nihkeästi, mutta menee silti paikoilleen ilman ylimääräistä voimankäyttöä, voidaan kyseisen liuskan päältä lukea katkojan kärkiväli.

Säätäminen

Säätääksesi kärkivälin avaa ensin moottorin magneetonpuoleinen kansi. Laita mopo kallelleen esim. seinää vasten niin, että pääset helposti käsiksi vauhtipyörän sisällä oleviin magneeton osiin. Etsi vauhtipyörän sisältä katkoja.

Pyöritä vauhtipyörää, kunnes katkojan kärkiväli on suurimmillaan. Ota rakotulkista esiin haluamasi paksuinen liuska ja työnnä se kärkien väliin (merkitty oheiseen kuvaan sinisellä). Löysäämällä katkojan kärkien kiinnitysruuvia (merkitty punaisella) voit säätää kärkiväliä työntämällä ruuvimeisselin kärjellä katkojan kärkeä auki tai kiinni sen yläpuolella olevasta kolosta (merkitty kuvaan vihreällä). Säädä kärkiväli sellaiseksi, että rakotulkin liuska liikkuu kärkien välissä “sopivan nihkeästi”.

Kiristä ruuvi, pyöritä vauhtipyörää muutaman kerran ja kokeile vielä rakotulkilla, että kärkiväli pysyi sellaisena kuin sen säädit.

Sytytyksen ajankohta

Yleistä

Sytytyksen oikea ajoitus on moottorin toiminnan kannalta erittäin tärkeä seikka. Mikäli sytyksen ajankohta on säädetty väärin, seuraa siitä mm. moottorin hillitöntä pätkimistä, heikkotehoisuutta ja nakutusta.

Säätäminen

Sytytyksen säätäminen onnistuu löysäämällä magneeton aluslevyn kiinnitysruuvit ja pyörittämällä levyä varovasti haluttuun suuntaan. Ennen säätämistä täytyy selvittää miten päin vauhtipyörä pyörii. Usein vauhtipyörän kylkeen on kaiverrettu nuoli, joka osoittaa vauhtipyörän pyörimissuunnan, mutta nopeammin tarkistus onnistunee esim. tönäisemällä mopoa vaihde päällä eteenpäin ja katsomalla miten päin vauhtipyörä pyörii. Jos haluat aikaistaa sytytystä, pyöritä magneeton aluslevyä pyörimissuuntaa vastaan. Mikäli taas haluat myöhäistää sytytystä, käännä levyä myötäpäivään vauhtipyörän pyörimissuuntaan nähden.

Sytytystulppa

Sytytystulppa.jpg: 850x618, 58k (21.07.2016 14:51)
Sytytystulpan "naama"

Yleistä

Sytytystulppa on sytytysjärjestelmä osa, joka kipinöinnillään sytyttää sylinterin palotilaan puristuneen seoksen. Oikein valittu sytytystulppa on tärkeä osa hyvin toimivaa mopon moottoria.

Usein kuulee puhuttavan kylmistä ja kuumista sytytystulpista. Nämä termit liittyvät sytytystulpan lämpöarvoon, mikä määrää sen, miten nopeasti lämpö poistuu tulpasta. Kun lämpö poistuu hitaasti, sanotaan tulpan olevan kuuma. Jos taas lämpö poistuu nopeasti, on kyseessä kylmä sytytystulppa. Mopoissa yleisesti käytetyissä NGK-tulpissa lämpöarvo määräytyy niin, että mitä pienempi numero tulpan kyljessä on, sitä kuumempi tulppa.

Oikean sytytystulpan valitseminen

Mopovalmistajilla on yleensä omat suosituksensa mopossaan käytettäväksi sytytystulpaksi, mutta mikäli valmistajan suosittelema sytytystulppa ei ole tiedossa tai se ei jostain muusta syystä käy omaan mopoon, täytyy oikea tulppa etsiä kokeilemalla.

Mikäli koeajon jälkeen kone osoittaa ylikuumenemisen oireita, on tulppa liian kuuma. Mikäli taas tulppa karstoittuu ja pätkii huolellisesta puhdistuksesta huolimatta, on tulppa liian kylmä. Mitä enemmän mopon moottoria on viritetty, sitä kylmempi tulppa siihen kannattaa laittaa. Lievästi viritetty moottori tarvitsee korkeintaan numeroa kylmemmän tulpan. Keskiraskailla vireillä voi tarvita parikin numeroa kylmemmän ja raskailla virityksillä (80 cm³ -sylinteri, suurempi kaasutin jne.) jopa sitäkin suuremman.

Säätäminen

Kun oikea sytytystulppa on löytynyt, on seuraavana vuorossa kärkivälin säätäminen. Kärkiväliä voidaan säätää yksinkertaisesti taivuttamalla tulpan sivukärkeä haluttuun suuntaan. Valmistaja on yleensä antanut moponsa ohjekirjassa suositellun arvon sytytystulpan kärkivälille, mistä on hyvä lähteä liikkeelle.

Liian pieni kärkiväli kerää itseensä palotilassa syntyviä karstanmurusia ja aiheuttaa kärkien väliin ns. karstapiikin. Tämä karstapiikki johtaa sähköä, jolloin virta kulkee piikkiä myöten kärjeltä toiselle sen sijaan, että se hyppäisi niiden välissä olevan ilman läpi aiheuttaen kipinän. Karstapiikkejä voidaan ehkäistä paitsi suurentamalla kärkiväliä, myös viilaamalla sivukärjen ylhäältä katsottuna v-kirjaimen muotoiseksi. Kipinän laatuun tämä ei vaikuta huonontavasti, mutta karstahiukkasille jää sen sijaan vähemmän mahdollisuuksia takertua kärkien väliin.

Liian suuri kärkiväli taas aiheuttaa mopon moottorin pätkimistä suuremmilla kierroksilla. Tämä johtuu siitä, että seosten virtaus palotilassa sammuttaa kipinän ennen kuin se kerkeää sytyttää polttoaineseoksen. Kärkivälin pienentäminen saa aikaan voimakkaamman kipinän, joka ei sammu yhtä helposti kuin suuremman kärkivälin läpi hyppäävä heikompi kipinä.

Puhdistaminen ja huoltaminen

Sytytystulppa kannattaa aina säännöllisin väliajoin irrottaa ja puhdistaa perusteellisesti. Näin sen elinikä saadaan maksimoitua ja puhdas tulppa antaa myös paremman kipinän, kuin likaantunut. Tulpan “naaman” voi puhdistaa teräsharjalla harjaamalla. Tulpan kärkien puhdistaminen onnistuu pienellä hienolla viilalla, jolla tulpan sivukärki viilataan joka puolelta kiiltäväksi ja teräväreunaiseksi. Myös keskielektrodin päällysosa viilataan tasaiseksi. Terävien reunojen suosiminen johtuu siitä, että kipinä hyppää paremmin terävä- kuin pyöreäreunaisista kärjistä.

Tulpan sisäosaan kertyy ajanmyötä karstaa ja muuta roskaa ja se saattaa aiheuttaa kipinöintiä tulpan sisällä, mikä vähentää radikaalisti kärkien välissä olevan kipinän tehoa ja voi aiheuttaa moottorin pätkimistä. Tulpan sisäosan saa puhdistettua esim. taittamalla pätkän rautalankaa kahtia ja kaivamalla roskat pois näin muodostetulla silmukalla. Lopuksi sytytystulppa pestään puhtaalla bensiinillä ja annetaan sen kuivua. Kuivumisen jälkeen sivele vielä tulpan kierteisiin hiukan kaksitahtiöljyä ja kierrä se takaisin paikoilleen.

© Petteri Bamberg 2010

Tutustu Smartyyn Validoi CSS Validoi HTML